Vieraskynä: WWF:n Lihaopas – vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa

Ruokavalinnat ovat ympäristön kannalta tärkeimpiä arjen valintoja. Ruoantuotanto vaikuttaa merkittävästi ympäristön tilaan sekä meillä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Ruoka muodostaa noin 20 % yksityisen kulutuksen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä – saman verran kuin liikenne. Muiden ympäristövaikutusten osalta ruoka on vielä merkittävämpi.

Ruoantuotanto on sekä suoraan että välillisesti suurimpia uhkia jo hälyttävästi heikkenevälle luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa maatalous on Itämeren merkittävin ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen lähde.

Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta suuremmat ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna. Ilmastonmuutoksen, Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on siis ratkaisevaa, kuinka paljon ja minkälaista lihaa syömme.

Siksi WWF:n on julkaisut Lihaoppaan jo tutuksi tulleen WWF:n Kalaoppaan rinnalle. Uudessa oppaassa on arvioitu Suomessa eniten syödyt lihatuotteet nauta, sika, broileri, lammas ja kotimaiset hirvieläimet sekä juustot ja kananmunat.

Vältä, harkitse, kohtuudella

WWF:n Lihaoppaan punainen ”vältä”-merkintä kertoo, millä tuotteilla on suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkein ensimmäinen askel on jättää nämä tuotteet ostamatta.

”Vältä”-merkinnän saaneilla tuotteilla on suurimmat haitalliset vaikutukset ympäristöön muun muassa siksi, että niiden tuottamisessa käytetään rehuna soijaa, ja valitettavasti kaikki soija ei ole vastuullisesti tuotettu. Soijan vastuuton viljely aiheuttaa metsäkatoa ja vähentää luonnon monimuotoisuutta erityisesti Etelä-Amerikassa. ”Vältä”-kategoriassa on useita tuontituotteita, kuten brasilialainen ja thaimaalainen broileri sekä eteläamerikkalainen nauta. Myös osa suomalaisesta sian- ja broilerinlihasta saa ”vältä”-merkinnän, sillä kotimaisessa tuotannossa useiden sikojen ja broilereiden rehuissa käytetään soijaa, jonka vastuullisuudesta ei ole takeita.

Keltaisen ”harkitse”-merkinnän saaneilla tuotteilla on punaisia pienemmät, mutta silti merkittävät kielteiset ympäristövaikutukset. Vihreä ”kohtuudella”-merkintä kertoo, mitkä lihatuotteista ovat ympäristön kannalta parempia valintoja.

Esimerkiksi naudanlihoista ympäristön kannalta parempi valinta on luonnonlaidunliha. Kun eläimet laiduntavat perinneympäristöissä, ne ylläpitävät luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, kuten niittyjä ja hakamaita. Oppaassa luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka on tuotettu kotimaiselle luonnonlaidunlihalle hahmoteltujen tuotantokriteerien mukaan.

Vaihda ja vähennä

Ruokavalionsa ympäristövaikutuksia voi vähentää yksinkertaisilla teoilla päivittäin. Ilmiselvin ekoteko on pitää ruokajätteen määrä kurissa. Lihaa valitessa ympäristöteko on vaihtaa kulutusta WWF:n Lihaoppaan punaisella merkityistä lihoista vihreällä merkittyihin vaihtoehtoihin. Ympäristön näkökulmasta tämä ei kuitenkaan yksinään riitä. Lihan kokonaiskulutusta on pakko myös vähentää.

Ruokavalinnoissa ympäristön kannalta selkeästi merkittävin teko on vaihtaa osa lihasta kasviksiin ja kestävästi pyydettyyn kalaan. Siksi WWF:n Lihaopas esittelee ”suosi”-kategoriassa myös vaihtoehtoja lihalle. Kategoriassa on arvioitu valikoima kasvisperäisiä tuotteita, joilla lihaa on helppo korvata omassa ruokavaliossaan. Esimerkiksi soijatuotteilla ja uudemmilla tuttavuuksilla, kuten Härkiksellä ja Nyhtökauralla, on lihoihin verrattuna pienet ympäristövaikutukset.

Viime vuosina keskustelu kestävistä ruokavalinnoista on kasvanut. Myös kauppoihin on tullut huomattava määrä uusia kasviperäisiä tuotteita, joiden myynti on jo lähtenyt ilahduttavaan kasvuun. Lisäksi esimerkiksi kampanjat satokausituotteiden ympärillä ovat kannustaneet suomalaisia monipuolisempaan kasvisten käyttöön. Kasvispainotteisempi ruokavalio on siksi entistä luontevampi valinta.

 

Stella Höynälänmaa

suojeluasiantuntija, WWF Suomi

 

WWF:n Lihaoppaan löydät osoitteesta www.wwf.fi/lihaopas.